Peruspalvelut, miksi ja ketä varten -Asko Juuti, 76

Etusivu

 

Peruspalvelut, miksi ja ketä varten

Meneillään olevassa yli maan kulkevassa palvelujen
uudistusmyllerryksessä on tärkeää muistaa, miksi niitä peruspalveluja
ylipäätään järjestetään. Merkityksetöntä ei ole myöskään, miten palvelut
järjestetään.

Viime vuosien keskustelussa on jostain syystä päivästä toiseen
mantramaisesti toistettu, ettei Suomella ole varaa ylläpitää nykyisiä
peruspalveluja. Ne kun on kalliita. Tässä keskustelussa oikeisto on
sivuuttanut lähes täysin sen, miksi näitä palveluja on aikoinaan alettu
järjestämään.

Niin tehtiin siksi, että ymmärrettiin hyvinvoinnin lisäävän
tuottavuutta. Parempi koulutus ja terveys vaikuttavat suoraan ihmisten
toimintakykyyn positiivisesti. Pienen kansan etu oli saada kaikkien
osaaminen hyödynnettyä. Pelkän eliitin panos ei siihen olisi riittänyt.
Suomalaisten elintaso nousikin huikeasti 1960-luvulta 1990-luvulle
saakka. Silloinen markkinatalousintoilijoiden järjestämä kotikutoinen
lama notkautti positiivista kehitystä aika lailla. Nousu kuitenkin alkoi
muutaman vuoden taantuman jälkeen 1990-luvun loppupuolella osin onnella
ja osin taidolla. Tärkeimmät tekijät olivat Nokian nousu ja Lipposen
hallitukset. Kasvua jatkui aina 2007-2008 USA:sta alkaneeseen
pankkiromahdukseen saakka.
Siitä eteenpäin ei ole sitten mennyt ihan yhtä hyvin. Syylliset olivat
oikeastaan samat kuin 90-luvun lopun nousuun mutta nyt kävi päinvastoin.
Nokia tupeksi markkinajohtajana asemansa oikein kunnolla ja
lopputapahtumat kaikki muistavatkin. Lisävauhtia antoi Vanhasen ja
Kiviniemen hallitukset. Pahimman virheen teki kuitenkin Katainen ennen
eduskuntavaaleja ja sitten pääministerinä 2011-14, kun meni sotkeutumaan
työmarkkinaratkaisuun. Taustalla vaikutti myös tekemätön teollisen
tuotannon rakennemuutos. Omistajat ei tehneet elettäkään reagoidakseen
maailman tuotannon muutoksiin. Tulosta tehtiin, mutta porukkaa
poispotkimalla. Tiputettiin siis väkeä kyydistä. Työntekijäpuolella oli
vähän samaa ongelmaa. Kiellettiin ongelman olemassasolo. Sinällään
ymmärrettävää, sillä tuotannon suunnasta päättää omistaja, ei
työntekijä.
Miksi tämä historiakatsaus. Siksi, että samalla keinolla, kuin aikanaan
Suomi nousi köyhästä maasta maailman kärkeen kaikilla mittareilla
mitattuna, voi Suomi myös pysyä siellä keulapaikalla.
Kunnat ovat tehneet loistavaa työtä peruspalvelujen suhteen. Niin on
oltava jatkossakin. Jotta saamme kaiken hyödyn hyvästä kasvatuksesta ja
koulutuksesta, on myös pääomien omistajien kannettava kortensa kekoon ja
hyödynnettävä osaaminen ja panostettava  tuotekehitykseen, tutkimukseen
ja ammatilliseen jatkokoulutukseen yhdessä koulutuksen järjestäjien
kanssa.
Kun homma hoidetaan hyvin ja yhdessä sopimalla, ei silloin tarvita EK:n
puheenjohtajan kaltaisia täysin vastuuttomia ja sopimusyhteiskunnan
romuttamiseen tähtääviä heittoja. Eikä asiaa myöskään edesauta KT:n
kuntien työntekijöitä kyykyttävät henkilöstöjohtamisen mallit.
Yhteistoiminta vesittämällä ei luottamus kasva.
Nyt pitää tehdä älykkäitä ja pitkälle tähtääviä ratkaisuja ja antaa
hyvin kuntalaisten asiat hoitaneille kunnille työrauha. Loput kunnat
pitää saada koottua samaan kyytiin mukaan. Se on ainoa järkevä keino
huolehtia, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus kantaa oma
kortensa kekoon niin oman kuin yhteisenkin hyvinvoinnin eteen.

Asko Juuti, 76

 

Kommentoi